Euroopan vihreiden kärkiehdokas Bas Eickhout: Vihreät ovat eurooppamyönteisiä, mutta samalla muutosmyönteisiä

‘Mekin olemme kriittisiä nykytilannetta kohtaan’

Heti puheensa johdannossa Bas Eickhout haastoi vaalikeskusteluissa vallitsevan “me tai populistit” -mantran. ‘Eurooppa-kriittisille jää silloin vain yksi vaihtoehto: populistit’, hän sanoi. Vihreät omalta osaltaan asennoituvat kriittisesti Euroopan nykytilaan, mutta ovat samalla eurooppamyönteisiä.

Vihreiden kolme tärkeintä kampanjateemaa vuodelle 2019 eivät yllätä: ilmasto, verotus ja oikeusvaltioperiaate. Vihreiden nykyinen ilmastopolitiikka ei aseta talouskasvua ja ympäristönsuojelua toisiaan vastaan. Päinvastoin, Eickhoutin mukaan vihreiden kampanjan ilmastopilari on samalla myös “taloudellinen ja geopoliittinen agenda”. Vihreän kasvun lisäksi Eickhout sanoo, että uusiutuva energia tuo strategisia etuja. ‘Olemalla tukematta ilmastopolitiikkaa populistit tekevät Euroopan riippuvaiseksi Lähi-idästä’, Eickhout sanoi ja lisäsi, että EU tuo ulkomailta miljardin euron edestä öljyä joka päivä.

Verotuksen suhteen Eickhout huomautti, että markkinat ovat jo Euroopan-laajuisia, mutta samaan aikaan yritykset voivat valita maista, joiden yritysveroprosentit ovat erilaiset. Oikeusvaltioperiaatetta koskien vihreiden ehdokas kritisoi nykyistä komissiota – jossa keskustaoikeistolainen EPP ja sosiaalidemokraatit ovat johtavassa asemassa – “oikeusvaltion politisoimisesta”. Eickhout sanoi, että komissio on toiminut nopeasti Puolassa, jonka hallituspuolue on konservatiivisessa ECR-ryhmässä, samaan aikaan kun se on ollut pidättyväisempi Unkarissa, jonka valtapuolue on EPP:ssä, sekä Romaniassa, jota johtava puolue on sosiaalidemokraattien ryhmässä.

Kritiikkiä valtaväylän puolueita kohtaan

Jo edellä kävi selväksi, että Bas Eickhout ei epäröi kritisoida Eurooppa-myönteisiä valtaväylän puolueita. Sekä keskustaoikeistolainen EPP, sosiaalidemokraatit että liberaali ALDE saivat osansa. Suurin maalitaulu oli EPP:n kärkiehdokas Manfred Weber: Bas Eickhout toisti useasti, että konservatiivisen Weberin täytyy muuttaa lähestymistapaansa saadakseen vihreiden tuen vaalien jälkeen.

Sosiaalidemokraattien osalta Eickhout, jonka kotipuolue Alankomaissa on GroenLinks, tarttui kilpailevaan työväenpuolueeseen. Alankomaiden työväenpuolueella on Eickhoutin mukaan “uskottavuusongelma”: puolueeseen kuuluva Jeroen Dijsselbloem oli talouskuripolitiikan näkyvä tukija euroryhmässä talouskriisin aikaan, kun taas saman puolueen Frans Timmermans puhuu nyt eurovaalikampanjassaan solidaarisesta Euroopasta.

Kun Eickhoutilta kysyttiin liberaalin ALDE-ryhmän suunnitelmista asettaa komission puheenjohtajan pestiin ehdokkaita Spitzenkandidaten-kärkiehdokasjärjestelmän ulkopuolelta, hän hyökkäsi liberaaleja vastaan: “Liberaalit ovat tekemässä kovin epäselvän peliliikkeen. Totta puhuen tässä on vain kyse (Ranskan presidentti) Macronin mielistelystä. Guy Verhofstadt oli kärkiehdokas viisi vuotta sitten, ja hän oli yksi Spitzenkandidaten-järjestelmän äänekkäimmistä puolustajista. Nyt hän haluaa saada Macronin mukaan liberaaliin ryhmään, ja siksi hän yhtäkkiä sanoi ‘No, en oikeastaan usko tähän systeemiin’, koska hän tiesi Macronin olevan epäileväinen sitä kohtaan. Minusta liberaalit ovat erittäin tekopyhiä tämän suhteen, ja me emme aio lähteä heidän leikkiinsä.”

Parlamentti päättää komission puheenjohtajasta

Näistä syistä Bas Eickhout sanoo, että vihreät eivät vaalien jälkeen missään tapauksessa äänestä komission puheenjohtajaehdokasta, joka ei ole ollut vaaleissa ehdolla ‘Spitzenkandidatina’. Vihreät seisovat vahvasti kärkiehdokasjärjestelmän takana, ja alleviivaavat, että ehdokkaiden täytyy “laatia ohjelma, jonka perusteella me voimme sanoa, tuemmeko ehdokasta vai emme, niin, että ehdokkaan pitää saada enemmistö (mepeistä) taakseen”.

Minkä yhden asian Eickhout muuttaisi EU:n perussopimuksissa, jos saisi valita? Ehdokas antaa kaksi vastausta. Ensinnäkin Eickhout poistaisi yksimielisyysvaatimuksen, joka on hänen mukaansa uudistuksien esteenä esimerkiksi energia- ja veropolitiikassa. Toisekseen komission ei pitäisi koostua kunkin jäsenvaltion edustajista. “Euroopan komissio on poliittinen elin, ja meidän täytyy tehdä se selväksi. Komission pitäisi myös olla poliittisen kontrollin alla, mihin liittyy kaksi tärkeää uudistusta. Ensinnäkin, vähemmän komissaareja, toisekseen, Euroopan parlamentin pitäisi pystyä erottamaan yksittäisiä komissaareja.”

Jotta tämä toimisi, eurooppalainen puoluejärjestelmä on välttämätön. Haastattelussa Bas Eickhout sanoo, että kansallisen tason vihreät puolueet käyttävät vihreiden kahta EU-tason kärkiehdokasta kampanjoissaan. “Sanoisin, että meidät on nyt kutsuttu jokaiseen Euroopan maahan. Olen käynyt Suomessa, olen käynyt Ruotsissa, olen käynyt Tanskassa, joka kerta kansallisten vihreiden puolueiden kutsusta. [...] He tietävät, että on heidän edukseen kutsua EU-tason ehdokkaita ja näyttää, että he ovat osa suurempaa eurooppalaista liikettä.”

Tiedemiehestä poliitikoksi

Heti puheensa aluksi Bas Eickhout jätti mikrofonin sivuun ja antoi itselleen 20 minuuttia puheaikaa ennen kysymyssessiota. Ystävällinen ja vakuuttavasti esiintynyt Eickhout vitsaili, että meni annetun puheajan yli. Vihreiden kärkiehdokas ei ole alun perin poliitikko, vaan opiskeli kemiaa ja ryhtyi ilmastonmuutoksen mallintajaksi. Eickhout alkoi osallistua politiikkaan vuonna 2005, kun hänen kotikaupungissaan järjestettiin väittelyitä Euroopan perustuslaista. Kymmenen meppivuoden jälkeenkään Eickhout ei tyytynyt antamaan epämääräisiä vastauksia, vaan pyrki antamaan konkreettisia esimerkkejä vastatessaan opiskelijoiden kysymyksiin tapahtuman aikana ja kahvilassa tapahtuman jälkeen.

Kysyttäessä Eickhout sanoi, että tieteilijät voivat olla suureksi avuksi poliitikoille tarkkoihin yksityiskohtiin menevissä aiheissa, ja että heidän apuaan pitäisi käyttää hyväksi enemmän. Eickhout myös sanoi, että hänen tuntemuksensa ympäristökysymyksistä auttoi häntä tulemaan valituksi vihreiden kärkiehdokkaaksi.

Nuorten alhaisen äänestysprosentin osalta Bas Eickhout sanoi tunnustavansa, miten haastava ongelma ja sen taustalla olevat syyt ovat. Hänen mielestään Euroopan parlamentin, jonka keski-ikä on yli 50, pitäisi nuorentua, ja meppien kuuluu näyttää, että nuoret voivat olla mukana politiikassa.

Bas Eickhout ei itse ole tyypillinen ehdokas komission puheenjohtajan kaltaiseen tärkeään rooliin. Hän myöntää, etteivät vihreät voita vaaleja, mutta sanoo, että puolueella on kuitenkin paljon vaikutusvaltaa ympäristökysymyksissä ja että se on välttämätön kumppani isojen ryhmien muodostamassa koalitiossa. Bas Eickhout näyttää ihmisläheisemmältä kuin monet muut poliitikot maailmassa, jossa elitistiset johtajat saavat osakseen yhä vähemmän arvostusta, ja jossa ympäristöstä on tullut yksi politiikan kärkikysymyksistä.